Music World
 
Find Artists:
 
 
 
Russian versionSwitch to Russian 
Indica
Indica


Background information
Origin Helsinki, Finland
Genre(s) Pop Rock
Alternative Rock
Symphonic metal
Years active 2001—present
Label(s) Nuclear Blast
Website Website
Members
Jonsu
Heini
Sirkku
Jenny
Laura



Music World  →  Lyrics  →  I  →  Indica  →  Albums  →  Valoissa

Indica Album


Valoissa (2008)
2008
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
. . .


Älä selitä
Sä et tiedä niistä
Älä paljasta

Pidä hyvänäsi
Kukaan edes ei tahdo tietää
Älä paljasta

Ne on taas niitä joista ei voi puhua ääneen
Ne on taas niitä

Ja valheet vain katoaa
Ne hankeen haudataan
Ja valheet vain katoaa
Paha siipeensä ei saa

Se ei kuulu sulle
Se on eri maailma
Minun takana seisovat
Etkö tajua

Miten maailmapyörii
Kaikki repii omia lankojaan
Ne on niin sekaisin

. . .


Huuhtele vaan
Minä olen pesunkestävä
En voi auttaa
Tietenkin saat maalata sun taivaat
liittää lampaita laumaasi

Joskus on vaan ryömittävä mullan alla suu täynnä likaa
Jokainen saa nähdä sateenkaaren kaikki päädyt pimeimmät taivaat

Rinnalleni en tarvi joukkoasi
Mä pysyn jaloillani, kun kaitsen murheitani

Sillä pahinta tänään on valkea valo
joka silmiini lyö, eikä varjoja varo
Sillä pahinta tänään on valkea valo
Mene pois, mene pois, mene pois
Pilaat pimeyteni

Kiillota vaan
Puhtaimmallekin lopulta maa värin antaa
Armoa jaat
Antaisit mielummin mun syntini kantaa

. . .


Minä olen kai noin 10 tuntia myöhässä
Ymmärräthän, joskus hetket vievät repivät käsistä
Olen joskus vuosia istunut vain neljän seinän sisällä
Yrittänyt saada jostain kiinni ja olla perillä

En löytänyt kotiin asti
kuljin kyllä varovasti
Tieltä eksyivät horjuvat askeleeni
En löytänyt kotiin asti
Vaikka mietin vakavasti
Jonnekin vain hukkasin osoitteen

Kuka jaksaa aina tehdä kaiken niin, ettei kaduta
Minun täytyy olla vapaa, eikä miettiä turhia
Sillä olen istunut vuosia vain neljän seinän sisällä
Yrittänyt jotain oppia ja olla kunnolla

. . .


Tie oli kummallinen
Valon näin varjoissa sen
Taipuivat puut kumaraan
Puhuivat, kuiskaili maa

Näin oli jo aamuyö
Kun himmeni tähtien vyö
Lähteä tahtonut en
kun näin kaiken kauneuden

Hiljainen maa vain tuuditti lastaan
Ei, et surra saa
Minä kiedon sinut valkeaan
Jäätynyt maa niin suojeli lastaan
Ei, et surra saa
Minä kiedon sinut valkeaani

Minne muistot pakenee
Ei koskaan palaa ennalleen
Nyt tuijottaa kasvoton maa
Miksi kätkee rakkauttaan

Jäätynyt maa vain tuuditti lastaan
Ei, et surra saa
Minä kiedon sinut valkeaan
Hiljainen maa niin suojeli lastaan
Ei, et surra saa
Minä kiedon sinut valkeaan
Jäätynyt maa niin suuteli lastaan
Ei, et surra saa
Minä kiedon sinut valkeaan
Hiljainen maa niin rakasti lastaan
Ei, et surra saa
Minä kiedon sinut valkeaani

. . .


Anna olla
Aio en
Nousta vastaan
Vaikenen

Vain katselen kun menet pois
Vain katselen

Anna olla
Aio en
Viedä muilta
Vaikenen

Vain katselen kun menet pois
Vain katselen
Ne häviää
Vain kuuntelen
Askeleet vain kuuntelen

. . .


Kuinka on vaikea luovuttaa
Sanoa kiitos ja poistua
Me puhumme vain tulevaisuudesta
Kun pelkkä tyhjyys on ympärillä
Vieläkö sen voi korjata
Saada sammuneeseen hehkua
Minä hymyilen aina enemmän
Kun tunnen tyhjyyden ympärillä

Vielä kannanko haaveita haudatusta
Vielä luuletko, kaipaa vain korjasta
Alla päivien uinuu

Olen koittanut ymmärtää
Kuinka lopulta kaiken menettää
Ja vain tuntea kiitollisuutta
Vaikka tahtoisin olla muualla
Onko aina kauniimpaa
Se mitä ei voi saavuttaa
Nyt vain kaipuu iltani värittää
Kun huomaan tyhjyyden ympärillä

Vielä kannanko haaveita haudatusta
Vielä luuletko, kaipaa vain korjasta
Alla päivien uinuu

Vielä annanko sieluni eiliselle
Miksi rakentaa alttari lupauksille
Sanoja meille vain jää

Vielä annanko sieluni eiliselle
Sakset jos päästän tanssimaan paperille
Sanoja edes ei jää

. . .


Olisiko minun pitänyt ottaa vakuutus
Kaiken varalta
Olisitko ehkä onnellisempi
Jos voisit matkustaa ulkomaille
Niillä rahoilla

Jos valoissa kaadun
Enkä huomenna voi liikkua
Maadun matojen ilona
Ei kai sinusta tule sellaista kuin niistä
Jotka vain surevat
Ei kai sinusta tule sellaista
Vain surevat

Olisiko minun pitänyt kirjoittaa kirje
Kaiken varalta
Mitä jos vain masennut
Etkä tunnistakaan minun haamua

Olen miettinyt..

. . .


Sulje päivät rasiaan
Oot liian kevyt kantamaan
Jätä taakse kaikki muu
Jos saavun, lähdetkö mukaan
Oot hauraampi kuin milloinkaan

Vien, vien täältä pois
Kauniimpi olet kuin koskaan
Vien, vien sinut pois
Minne vain unelmat johtaa

Jo kertonut oon tarinat
On muistot liian painavat
On aika päästää kahleistaan
Jos hyppään, osaanko lentää
Taakse jätän, taakse jää

. . .


Pyromaani päiväkirjaansa enää kirjoittaa
Se on turhaa, kun sivut myöhemmin poltetaan
Vaikka tahtoisi, ei koskaan hän pysty muuttumaan
Kun ei mitään tilalle vanhan rakkauden saa

Tuli syttyy uudestaan
Unelmaa ei voi muut ymmärtää

Se on hänelle kauneinta päällä maan
Kun tulet tanssii
Voi unohtaa

Joku toinen odottaa maailmanloppua tai humalaa
Joku unilääkkeitä nielee vaan
Makuullaan odottaa kunnes

Vajoaa jälleen uneen
Kauneimpaan todellisuuteen

Palvoo yön jumalaa
Joka kantaa sitä valtikkaa
Jolla pystyy hetkessä muuttumaan
Ei menneisyyttä tarvi kantaa mukanaan

Joku lausuu kauniita sanoja
Maalaten pilville enkelin kasvoja
Vaikka katkeruus repii sydäntä
Kun on tullut aika lähteä

Vaan ei tullutkaan valkosiipinen enkeli hakemaan
Hei mikä odottaa
Vaan ei tullutkaan mies mustassa viitassa hakemaan

Joutui yksin lähtemään
Ei tiennyt itsekään
Mikä määränpää, vai onko mitään
Kuka pelastaa, vai onko mustaa vaan

Mä luulen, tänne kuulu en
Toisenlaisesta haaveilen
Siks mä teen kauniimman maailman
Uniini katoan
Kuka tietää, mikä on todellinen

Jotkut sanoo,että mä pakenen
Kun ikkunat ja ovet lukitsen
Mutta mä teen uuden maailman
Entistä kauniimman
Minä tiedän
Se on todellinen

. . .


Huoneessa on hämärää
Niin hämärää vaan silti nään
Kuinka haurastuu pinta
Muistot vain jää
Lopulta ei niitäkään

Huoneessa on pimeää
Niin pian hiekka häviää
Kai luulin on entiseen aina tie
Silta joka kotiin vie
Mikään takaisin ei vie

Tahdoin vain nähdä muuta maailmaa
En huomannut, entisen sain pois haihtumaan
Tahtoisin löytää taas eiliseen
Vaan mennyt on eilinen
Sitä kaipaa vasta kun kadottaa

Voi miksi lähdin etsimään
En uskonut kai sittenkään
Kuinka helposti aika vie mukanaan
Sinutkin sai lähtemään

Tahdoin vain nähdä muuta maailmaa
En huomannut, entisen sain pois haihtumaan
Tahtoisin löytää taas eiliseen
Vaan mennyt on eilinen
Sitä kaipaa vasta kun kadottaa

. . .


Jos seuraat virtaa
Se johdattaa maailmasta toiseen
Laaksojen taa

Jossain on lehto
Kuin unelmoit
Haaveiden lehto
Sanoitta soi

Ei enää ääntä
Ei vankilaa
Tyhjästä peiton
Pehmeimmän saa
Ei enää ääntä
Ei vartijaa
Saavuthan vielä
Mut noutamaan

Jos etsit turvaa
Se pakenee
Tähdistä katto
Vain suojaksi tee

Ei enää ääntä
Ei vankilaa
Tyhjästä peiton
Pehmeimmän saa
Ei enää ääntä
Ei vartijaa
Saavuthan kerran
Mut noutamaan

. . .


blog comments powered by Disqus



© 2011 Music World. All rights reserved.